Kokoomusnuorten Keski-Suomen piiri päätti äänestyskäyttätymisensä tulevassa kokoomusnuorten liittokokouksessa. Edustajat, joita on kaikkiaan kuusi kappaletta, tulevat äänestämään Wille Rydmania puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Anne Lukkarilaa. Kuten aiemmin ennakoin, liittohallituksen jäseneksi Keski-Suomi äänestää Hannu Murisojaa. Piirin kokouksessa käytiin valaisevaa ja syvällistä keskustelua aiheesta, ehdokkaiden vahvuuksista ja heikkouksista sekä yleisestä tilanteesta. Lopulta päädyttiin piirin kokonaisuuden kannalta parhaimpaan päätökseen.
(Tästä eteenpäin viralliset tekstit loppuvat ja alkavat yksityiset spekulaatiot.)
Nyt Keski-Suomen tilanne on lyöty lukkoon ja pelitilanne avautuu muualla. Uskoisin että eräissä piireissä ei tarvinne paljoa silmää räpsäyttää kysyttäessä halukkuutta eri tyyppisiin luottamustehtäviin, kun paikko on jo auki ja istuin lämmitetty. Pienelle vaa'ankielipiirille kaksi liittohallituspaikkaa voi olla aika kivaa, muualtahan äänet tulevat joka tapauksessa. Miten näiden piirien neuvottelijat pystyvät käyttämään tilanteen hyväksi jää nähtäväksi? Täytyy vain toivoa että Keski-Suomen varmojen äänien vivulla ei osteta muista piireistä lisä-ääniä.
Tokihan se on epätodennököistä mutta on myös muita mahdollisuuksia, joiden todennäköisyys on korkeammassa mutta kuitenkin inhimillisessä kädessä. Ehdottomasti mielenkiintoisin tilanne syntyy kun ehdokasasettelu tulee muuttumaan. Spekuloidaan tilanteella, joka syntyy kun WR saa tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Liittokunta uskoakseni pitää myös tällöin, kuten edelliselläkin kerralla mutta koska esimerkiksi Keski-Suomen suoraselkäiset äänestäjät tulevat äänestämään piirinkokouksen päätöksen mukaisesti, se hivenen vaikeuttaa tilannetta. Tällöin avoimella paperilla liikkeellä olevat henkilöt ovat painonsa arvoisia kultaa. Mikä todennäköisyys on sille että WR saa tällaisen tarjouksen kysymys onkin mielenkiintoinen ja siihen voi verrata kysymystä millä todennäköisyydellä keväällä Keski-Suomen ehdokkaana ollut HS on ehdokas myös syksyllä?
Henkilökohtaisesti suosittelen näissä asioissa katsomaan suuria, pitkiä linjoja, ja odottamaan Mustaa Joutsenta. Tapahtumaa, josta ei tiennyt ettei tiedä sitä. Ne muuttavat kaiken, jolloin laivat, joissa ruori on sidottu, ajavat karille.
Mutta toisaalta ajateltuna, päätös oli helpotus. Keski-Suomen neuvottelija ja valtuuskunta on vapaa liittokokoukseen liittyvästä painolastista ja voinevat varsin vapaasti keskittyä olennaiseen. Itsehän alan suunnitella soittolistaa saunabileisiin ja miettiä mitä boolia tekisi tällä kertaa.
Virallisesti ilmoitellen ja yksityisesti spekuloiden,
//Mikko Oksanen
//Mahtavaa, blogimme saavuttaa kansallista mielenkiintoa jo Suomen eduskunnassa asti. Kiitos Google analytics.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puheenjohtajakilpa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste puheenjohtajakilpa. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 25. lokakuuta 2009
torstai 3. syyskuuta 2009
Miksi työnverotus on tärkeää!
Verotus ja sen nousu on päivän sana. Puheenjohtajaehdokaskin ottaa sivustollaan kantaa siihen. Sinänsä asiaa, en kiellä. Suuntakin on oikea mutta minua hämmästyttää se, että syistä, joista tähän tilanteeseen joudutaan, ei keskustella. Pienen vihjeen antoi Hans-Werner Sinn kirjoituksessaan Talousanomissa. Kirjoituksen keskivaiheilla puhutaan aivovuodosta. Aihe on vaiettu kuoliaaksi Suomessa.
Mitä aivovuoto on?
Aivovuodossa kyse on koulutettujen ihmisten muutosta ulkomaille työn ja yritystoiminnan perässä. Suomessa ei tähän liittyen ole julkaistu kattavia tietoja mutta eräiden löytämieni artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti kaikki Suomesta muuttaneet työikäiset ovat korkeasti koulutettuja. Hyvän kuvan aiheesta antaa Evan raportti 'Aivovuodosta aivokiertoon' joka julkaistiin 2005 pahimman kuplan alla. Silloin pelättiin aiheellisesti työvoimapulaa mutta nyttemmin se pelko lienee valheellisesti haihtunut. Myös ETLA on tutkinut asiaa ja juttuja on myös ollut englanninkielisissä lehdissä.
Kuten edellisistä käy ilmi, Suomi on paremmassa asemassa kuin naapurit, ei tosin silti hyvässä. Se mitä tutkimuset eivät ota huomioon on, että Suomeen muuttaessa ulkomaalaisen tutkinto muuttuu vessapaperin veroiseksi työmarkkinoilla. Varsinkin jos tutkinto on vähänkin eksoottisemasta maasta. Siivoavat lääkärit ovat tuttu ilmiö.
Olennaisempaa oikeastaan on muuttajien tulotaso. Siihen vastaus on selvä. Työtön tai edes pizzerian pyörittäjä ei pysty kilpailemaan investointipankkiirien tai linus torwaldsien kanssa. Suomi siis menettää lisäarvontuotto kykyään koko ajan. Lisäksi tulee eläköityminen ja pienenevät ikäluokat.
Verotustaan voi säädellä
Tuloverojen alennuksia voidaan perustella muilla syillä, joista yksi tärkein on niiden rankaiseva elementti. Yrittäjät ja paremmin ansaitsevat voivat säädellä tulotasoaan herkemmin kuin matalapalkkaiset. Vaikka matalantulostason ihmisten mielestä on moraalitonta jättää ansaitsematta siksi että siitä hyötyy toiset enemmän kuin itse, se ei estä sen tapahtumista. Kuten Neuvostoliitossa havaittiin, ilman insentiiviä työn tuottavuus on heikkoa ja pelkkä järjestelmän optimointi keskussuunnitteluvirastosta ei kykene asiaa ratkaisemaan. Ihmisellä on siis oltava syy elää ja tienata. Kyynisesti ilmaisten olkoon se vaikka viini, laulu ja naiset, kunhan arvonlisäverot maksetaan ("Prostituutio pitää siis laillistaa?" Kuka löysi tästä sen viestin?).
Ratkaisu ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen
Veroja (edes arvonlisäveroa) nostamalla ei voi pelastaa Suomea. Lafferin käyrä on todellisuutta, vaikka sen olemassa oloa kiistetään urakalla. (Lafferin käyrän mukaan veroasteella on optimi, jonka jälkeen veroasteen nosto vähentää verotuloja.) Kiistäminen perustuu väitteseen että yhteiskunta ei olisi dynaaminen systeemi, jossa taloudelliset toimijat eivät reagoisi ympäristön viesteihin. Näin ei ole. Jos ympäristö tuomitsee voiton tekemisen (epäsuorasti verottamalla sitä esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1981 uskommatomalla 81% marginaaliverolla. Knoppi: Reagan laski sen 28% vuoteen 1988 mennessä.), se käytännössä tuomitsee sen näyttämisen julkisesti ja voitot piilotetaan. Miten se tehdään on erittäin kallista tietoa. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Mutta verotuksesta sinänsä voi olla montaa mieltä, Matti Viren esimerkiksi on yhtä mieltä. Olennaista on tunnustaa että yhteiskunta selviää yli 50 % veroasteesta ja korkeammastakin (Ruotsi ja Tanska), mutta se vaikuttaa erittäin negatiivisesti hyvinvointiin.
Mihin pitää keskittyä
Veroastetta olennaisempaa on keskittyä siihen, miten julkisen sektorin hallinto järjestetään ja mistä meidän tulee huolehtia yhteisillä varoillamme. Julkisen sektorin palveluksessa on nykyisin melkein 700 000 työntekijää, joihin ei ole luettu työttömiä (jotka siis virtuaalisesti ovat julkisen sektorin elättejä myös). Julkisen sektorin täytyy kyetä elättämään yhtäläinen määrä väestöä kuin nytkin mutta ei enää työntekijöinään vaan eläkeläisinä. Siten julkisen sektorin työntekijöiden määrä tulee dramaattisesti pienenemään ja niiden massat keskittyvät tietyille aloille. Sarkastisesti todeten, hyvää onnea valtiotieteen, sosiaalipolitiikan ja muiden yhteiskuntatieteiden opiskelijat. Onneksenne hampurilaisen pihvin kääntö on helppoa.
Ei tietenkään ole kansantaloudellisesti viisasta kouluttaa maistereita viittä vuotta, jotta heistä tulisi pihvin paistajia, joten on otettava kantaa siihen mikä ei ole talouspolitiikkaa. On kyettävä ottamaan kantaa siihen miten koulutuamme nuoremme ymmärtämään liiketoimintaa ja omaa merkitystään omien mahdollisuuksiensa käyttämiseksi. Miten saamme järjestelmämme tukemaan vaikka sairaanhoitajakoulutuksen uudistamista siten, että valmistuessaan opiskelija ymmärtää oman työnsä vaikutuksen järjestelmään ja miten järjestelmä vaikuttaa hänen arvonluonti tehtäväänsä ja sitä kautta palkkatasoonsa. Ennen kaikkea siis, opiskelijan tulee omata kyky vaikutta tulotasoonsa (ja lisäävästi kansantuotteeseen) ja välttää näennäisesti omaa tulotasoaan parantavaa (mutta tosiasiallisesti yhteiskunnan kokonaishyvinvointia laskevaa) lakkoilua ammattiyhdistyksen riveissä.
Tästä päästäänkin toisen puheenjohtaja ehdokkaan viimeisimpään blogaukseen. Suomessa ja miksei KNL:ssä tarvittaisiin nyt miinanraivaajia ja uusien asioiden ehdottajia. Voin kertoa Tompalle että miinanraivaajalla on lyhyt elämä, Suomessa varsinkin. Toivottavasti Kokoomusnuorissa uudistusmieliset ja radikaalit pääsevät eteenpäin. Veneen keikuttaminen on hyve. Tarvitaan strategisia pitkän aikavälin ratkaisuja, joita mm. verotuksen säätäminen muutamien prosenttiyksiköidenpuolikkaiden säätäminen ei ole. Niiden linjaamisen voi jättää vaikka hallituskumppanille.
Ja taas, yksityisesti ajatellen
Mikko Oksanen
ps. Mikä blogi on olennaisin Googlen mielestä ajatellen knl liittokokokousta 2009? Mahtavaa Google, sinussa asuu viisaus!
Mitä aivovuoto on?
Aivovuodossa kyse on koulutettujen ihmisten muutosta ulkomaille työn ja yritystoiminnan perässä. Suomessa ei tähän liittyen ole julkaistu kattavia tietoja mutta eräiden löytämieni artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti kaikki Suomesta muuttaneet työikäiset ovat korkeasti koulutettuja. Hyvän kuvan aiheesta antaa Evan raportti 'Aivovuodosta aivokiertoon' joka julkaistiin 2005 pahimman kuplan alla. Silloin pelättiin aiheellisesti työvoimapulaa mutta nyttemmin se pelko lienee valheellisesti haihtunut. Myös ETLA on tutkinut asiaa ja juttuja on myös ollut englanninkielisissä lehdissä.
Kuten edellisistä käy ilmi, Suomi on paremmassa asemassa kuin naapurit, ei tosin silti hyvässä. Se mitä tutkimuset eivät ota huomioon on, että Suomeen muuttaessa ulkomaalaisen tutkinto muuttuu vessapaperin veroiseksi työmarkkinoilla. Varsinkin jos tutkinto on vähänkin eksoottisemasta maasta. Siivoavat lääkärit ovat tuttu ilmiö.
Olennaisempaa oikeastaan on muuttajien tulotaso. Siihen vastaus on selvä. Työtön tai edes pizzerian pyörittäjä ei pysty kilpailemaan investointipankkiirien tai linus torwaldsien kanssa. Suomi siis menettää lisäarvontuotto kykyään koko ajan. Lisäksi tulee eläköityminen ja pienenevät ikäluokat.
Verotustaan voi säädellä
Tuloverojen alennuksia voidaan perustella muilla syillä, joista yksi tärkein on niiden rankaiseva elementti. Yrittäjät ja paremmin ansaitsevat voivat säädellä tulotasoaan herkemmin kuin matalapalkkaiset. Vaikka matalantulostason ihmisten mielestä on moraalitonta jättää ansaitsematta siksi että siitä hyötyy toiset enemmän kuin itse, se ei estä sen tapahtumista. Kuten Neuvostoliitossa havaittiin, ilman insentiiviä työn tuottavuus on heikkoa ja pelkkä järjestelmän optimointi keskussuunnitteluvirastosta ei kykene asiaa ratkaisemaan. Ihmisellä on siis oltava syy elää ja tienata. Kyynisesti ilmaisten olkoon se vaikka viini, laulu ja naiset, kunhan arvonlisäverot maksetaan ("Prostituutio pitää siis laillistaa?" Kuka löysi tästä sen viestin?).
Ratkaisu ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen
Veroja (edes arvonlisäveroa) nostamalla ei voi pelastaa Suomea. Lafferin käyrä on todellisuutta, vaikka sen olemassa oloa kiistetään urakalla. (Lafferin käyrän mukaan veroasteella on optimi, jonka jälkeen veroasteen nosto vähentää verotuloja.) Kiistäminen perustuu väitteseen että yhteiskunta ei olisi dynaaminen systeemi, jossa taloudelliset toimijat eivät reagoisi ympäristön viesteihin. Näin ei ole. Jos ympäristö tuomitsee voiton tekemisen (epäsuorasti verottamalla sitä esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1981 uskommatomalla 81% marginaaliverolla. Knoppi: Reagan laski sen 28% vuoteen 1988 mennessä.), se käytännössä tuomitsee sen näyttämisen julkisesti ja voitot piilotetaan. Miten se tehdään on erittäin kallista tietoa. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Mutta verotuksesta sinänsä voi olla montaa mieltä, Matti Viren esimerkiksi on yhtä mieltä. Olennaista on tunnustaa että yhteiskunta selviää yli 50 % veroasteesta ja korkeammastakin (Ruotsi ja Tanska), mutta se vaikuttaa erittäin negatiivisesti hyvinvointiin.
Mihin pitää keskittyä
Veroastetta olennaisempaa on keskittyä siihen, miten julkisen sektorin hallinto järjestetään ja mistä meidän tulee huolehtia yhteisillä varoillamme. Julkisen sektorin palveluksessa on nykyisin melkein 700 000 työntekijää, joihin ei ole luettu työttömiä (jotka siis virtuaalisesti ovat julkisen sektorin elättejä myös). Julkisen sektorin täytyy kyetä elättämään yhtäläinen määrä väestöä kuin nytkin mutta ei enää työntekijöinään vaan eläkeläisinä. Siten julkisen sektorin työntekijöiden määrä tulee dramaattisesti pienenemään ja niiden massat keskittyvät tietyille aloille. Sarkastisesti todeten, hyvää onnea valtiotieteen, sosiaalipolitiikan ja muiden yhteiskuntatieteiden opiskelijat. Onneksenne hampurilaisen pihvin kääntö on helppoa.
Ei tietenkään ole kansantaloudellisesti viisasta kouluttaa maistereita viittä vuotta, jotta heistä tulisi pihvin paistajia, joten on otettava kantaa siihen mikä ei ole talouspolitiikkaa. On kyettävä ottamaan kantaa siihen miten koulutuamme nuoremme ymmärtämään liiketoimintaa ja omaa merkitystään omien mahdollisuuksiensa käyttämiseksi. Miten saamme järjestelmämme tukemaan vaikka sairaanhoitajakoulutuksen uudistamista siten, että valmistuessaan opiskelija ymmärtää oman työnsä vaikutuksen järjestelmään ja miten järjestelmä vaikuttaa hänen arvonluonti tehtäväänsä ja sitä kautta palkkatasoonsa. Ennen kaikkea siis, opiskelijan tulee omata kyky vaikutta tulotasoonsa (ja lisäävästi kansantuotteeseen) ja välttää näennäisesti omaa tulotasoaan parantavaa (mutta tosiasiallisesti yhteiskunnan kokonaishyvinvointia laskevaa) lakkoilua ammattiyhdistyksen riveissä.
Tästä päästäänkin toisen puheenjohtaja ehdokkaan viimeisimpään blogaukseen. Suomessa ja miksei KNL:ssä tarvittaisiin nyt miinanraivaajia ja uusien asioiden ehdottajia. Voin kertoa Tompalle että miinanraivaajalla on lyhyt elämä, Suomessa varsinkin. Toivottavasti Kokoomusnuorissa uudistusmieliset ja radikaalit pääsevät eteenpäin. Veneen keikuttaminen on hyve. Tarvitaan strategisia pitkän aikavälin ratkaisuja, joita mm. verotuksen säätäminen muutamien prosenttiyksiköidenpuolikkaiden säätäminen ei ole. Niiden linjaamisen voi jättää vaikka hallituskumppanille.
Ja taas, yksityisesti ajatellen
Mikko Oksanen
ps. Mikä blogi on olennaisin Googlen mielestä ajatellen knl liittokokokousta 2009? Mahtavaa Google, sinussa asuu viisaus!
Tunnisteet:
knl,
Kokoomuksen Nuorten Liitto,
puheenjohtajakilpa,
tulopolitiikka,
uudistuminen,
verotus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)