Mitä ovat "yhteiset pohjoismaiset kielet"?

Kulttuuriministeri Stefan Wallin (rkp) on sitä mieltä, että englantia ei pidä käytettämän pohjoismaisen yhteistyön kielenä. Asiasta kertoo mm. Verkkouutiset.

Uutinen kertoo, että Wallinin mukaan Nuorten kielenvaihto englantiin Pohjoismaisessa yhteydessä voi jatkossa johtaa siihen, että pohjoismaisten kielten ja suomen puolustaminen Euroopan unionin työkielinä vaikeutuu. "Ei saa myöskään esittää väitettä, että englannista pitäisi tehdä työskentelykieli Pohjoismaiden neuvostossa", toteaa Wallin Verkkouutisten jutussa.

Ensinnäkin, miten niin ei saa esittää sellaista väitettä? Kai nyt vapaassa yhteiskunnassa saa esittää yhteistyökieleksi vaikka udmurttia, varsinkin, jos sille löytyy järkevät perustelut. Eräs hyvä perustelu englannin käytölle yhteistyökielenä on se reaalimaailman vallitseva fakta, että englanti on kansainvälisessä yhteistyössä nykyajan latina, jolla pääosa kaikenlaisesta asioinnista eri kansallisuuksia edustavien ihmisten ja organisaatioiden kesken tapahtuu. Toiseksi englannin käyttö pohjoismaisessa yhteistyössä on siinäkin mielessä perusteltua, että se on osapuolten kannalta tasapuolista. Indoeurooppalaisiin kieliin lukeutuvat ruotsi, tanska, norja ja islanti ovat puhujilleen keskinäisessä kanssakäymisessä luonnostaan helpommin ymmärrettäviä kuin kokonaan eri kieliperheeseen eli uralilaisiin kieliin kuuluva suomi.

Kolmanneksi, miten niin pohjoismaisten kielten ja suomen käytön puolustaminen EU:n työkielinä vaikeutuu? Neljänneksi, mitä sitten vaikka vaikeutuisi - EU:ssa olisi pitänyt siirtyä käyttämään pelkkää englantia jo vuosikymmeniä sitten. Se kelpaisi kaikille muille maille paitsi Ranskalle. Pelkästään Englannin ja Ranskan käyttöön siirtyminen taas kelpaisi kaikille muille paitsi Saksalle. Jne. Erilaisten mikrokielten tulkkaus on niin tolkuttoman kallista ja epäekologista, että vain kaikkein tankeroimmat ja oppimattomimmat viitsivät esittää mitään perusteluita nykyisen tulkkauskäytännön jatkumiselle. Sitten on tietysti Wallin, mutta hänen vilpittömyytensä tässä asiassa ei ole sieltä vakuuttavimmasta päästä.

Verkkouutisten juttu päättyy sangen kiinnostavaan kappaleeseen: "Myös Tanskan opetusministeri Bertel Haarder on noteerannut uuden kielisäännön. Hän otti tuoreessa puheessaan kantaa sen puolesta, että yhteisiä pohjoismaisia kieliä käytettäisiin pohjoismaisissa yhteyksissä. Wallin tukee Haardersin lausuntoa."

Väkisinkin joutuu esittämään kysymyksen: Mitä ihmettä tarkoitetaan yhteisillä pohjoismaisilla kielillä? Tanskassa puhutaan pääasiassa tanskaa, Norjassa norjaa, Ruotsissa ruotsia, Suomessa suomea jne. Ei ole olemassa mitään sellaista yksittäistä kieltä, joka olisi jotenkin kaikille pohjoismaille yhteinen. Sinänsä nykyaikaan kuuluva tulkinta tälle vaatimukselle olisi siirtyä pohjoismaisessa yhteistyössä ns. plurilingvaaliseen käytäntöön, eli jokainen puhuisi omaa kieltään ja kaikki muut ymmärtäisivät. Tämä ei nostaisi mitään yksittäistä kieltä toisten yläpuolelle, vaan kaikilta vaadittaisiin tietyn vähimmäistason ylittävä muiden pohjoismaisten kielten ymmärtämisen taito.

Jostain syystä ei tunnu erityisen todennäköiseltä, että Wallin ja Haarder tarkoittavat, että ruotsalaisten tai tanskalaisten olisi pohjoismaisen yhteistyön hengessä opeteltava ymmärtämään suomea. On melko olennaista kysyä, miksei se tunnu erityisen todennäköiseltä.