Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokous alkaa olla taputeltu kasaan. Viikonloppu on ollut erittäin tapahtumarikas. Tiukkoja ja jännittäviä tilanteita on riittänyt, välillä jopa piinaavan jännittäviä. Tästä osaltaan kertoo neljään saakka yöllä kestäneet neuvottelut. Jos päivät olivat pitkiä, niin oli kyllä yötkin. Sen varmisti koko ajan erittäin täpäränä vaihdellut neuvottelutilanne.
Liittokokouksen yhteydessä käytiin paljon keskustelua liiton kehittämisestä yhdessä tuumin. Tämä on sitä mitä minä ainakin odotan, suorastaan vaadin. Yhdessä olemme paljon enemmän ja kuten sanotaan JOUKOSSA on voimaa, eli se on tosi vahva tyyppi.
Haluan haastaa juuri valitun liittojohdon sekä -hallituksen, itseni mukaan lukien, toimimaan liiton paremman huomisen puolesta. Haastan samalla myös piirien toimijat olemaan mukana tässä työssä antamalla ideoita, vellottamalla sitä kuuluisaa keskustelua. Uusia ideoita tarvitaan aina ja keskustelemalla niitä syntyy.
Antoisasta liittokokouksesta kaikkia osallistuneita kiittäen,
Hannu Murisoja
piirin väistyvä puheenjohtaja, ensivuoden hallituksen jäsen
juuri valittu liittohallituksen jäsen
sunnuntai 15. marraskuuta 2009
sunnuntai 25. lokakuuta 2009
Alea iacta est!
Kokoomusnuorten Keski-Suomen piiri päätti äänestyskäyttätymisensä tulevassa kokoomusnuorten liittokokouksessa. Edustajat, joita on kaikkiaan kuusi kappaletta, tulevat äänestämään Wille Rydmania puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Anne Lukkarilaa. Kuten aiemmin ennakoin, liittohallituksen jäseneksi Keski-Suomi äänestää Hannu Murisojaa. Piirin kokouksessa käytiin valaisevaa ja syvällistä keskustelua aiheesta, ehdokkaiden vahvuuksista ja heikkouksista sekä yleisestä tilanteesta. Lopulta päädyttiin piirin kokonaisuuden kannalta parhaimpaan päätökseen.
(Tästä eteenpäin viralliset tekstit loppuvat ja alkavat yksityiset spekulaatiot.)
Nyt Keski-Suomen tilanne on lyöty lukkoon ja pelitilanne avautuu muualla. Uskoisin että eräissä piireissä ei tarvinne paljoa silmää räpsäyttää kysyttäessä halukkuutta eri tyyppisiin luottamustehtäviin, kun paikko on jo auki ja istuin lämmitetty. Pienelle vaa'ankielipiirille kaksi liittohallituspaikkaa voi olla aika kivaa, muualtahan äänet tulevat joka tapauksessa. Miten näiden piirien neuvottelijat pystyvät käyttämään tilanteen hyväksi jää nähtäväksi? Täytyy vain toivoa että Keski-Suomen varmojen äänien vivulla ei osteta muista piireistä lisä-ääniä.
Tokihan se on epätodennököistä mutta on myös muita mahdollisuuksia, joiden todennäköisyys on korkeammassa mutta kuitenkin inhimillisessä kädessä. Ehdottomasti mielenkiintoisin tilanne syntyy kun ehdokasasettelu tulee muuttumaan. Spekuloidaan tilanteella, joka syntyy kun WR saa tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Liittokunta uskoakseni pitää myös tällöin, kuten edelliselläkin kerralla mutta koska esimerkiksi Keski-Suomen suoraselkäiset äänestäjät tulevat äänestämään piirinkokouksen päätöksen mukaisesti, se hivenen vaikeuttaa tilannetta. Tällöin avoimella paperilla liikkeellä olevat henkilöt ovat painonsa arvoisia kultaa. Mikä todennäköisyys on sille että WR saa tällaisen tarjouksen kysymys onkin mielenkiintoinen ja siihen voi verrata kysymystä millä todennäköisyydellä keväällä Keski-Suomen ehdokkaana ollut HS on ehdokas myös syksyllä?
Henkilökohtaisesti suosittelen näissä asioissa katsomaan suuria, pitkiä linjoja, ja odottamaan Mustaa Joutsenta. Tapahtumaa, josta ei tiennyt ettei tiedä sitä. Ne muuttavat kaiken, jolloin laivat, joissa ruori on sidottu, ajavat karille.
Mutta toisaalta ajateltuna, päätös oli helpotus. Keski-Suomen neuvottelija ja valtuuskunta on vapaa liittokokoukseen liittyvästä painolastista ja voinevat varsin vapaasti keskittyä olennaiseen. Itsehän alan suunnitella soittolistaa saunabileisiin ja miettiä mitä boolia tekisi tällä kertaa.
Virallisesti ilmoitellen ja yksityisesti spekuloiden,
//Mikko Oksanen
//Mahtavaa, blogimme saavuttaa kansallista mielenkiintoa jo Suomen eduskunnassa asti. Kiitos Google analytics.
(Tästä eteenpäin viralliset tekstit loppuvat ja alkavat yksityiset spekulaatiot.)
Nyt Keski-Suomen tilanne on lyöty lukkoon ja pelitilanne avautuu muualla. Uskoisin että eräissä piireissä ei tarvinne paljoa silmää räpsäyttää kysyttäessä halukkuutta eri tyyppisiin luottamustehtäviin, kun paikko on jo auki ja istuin lämmitetty. Pienelle vaa'ankielipiirille kaksi liittohallituspaikkaa voi olla aika kivaa, muualtahan äänet tulevat joka tapauksessa. Miten näiden piirien neuvottelijat pystyvät käyttämään tilanteen hyväksi jää nähtäväksi? Täytyy vain toivoa että Keski-Suomen varmojen äänien vivulla ei osteta muista piireistä lisä-ääniä.
Tokihan se on epätodennököistä mutta on myös muita mahdollisuuksia, joiden todennäköisyys on korkeammassa mutta kuitenkin inhimillisessä kädessä. Ehdottomasti mielenkiintoisin tilanne syntyy kun ehdokasasettelu tulee muuttumaan. Spekuloidaan tilanteella, joka syntyy kun WR saa tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Liittokunta uskoakseni pitää myös tällöin, kuten edelliselläkin kerralla mutta koska esimerkiksi Keski-Suomen suoraselkäiset äänestäjät tulevat äänestämään piirinkokouksen päätöksen mukaisesti, se hivenen vaikeuttaa tilannetta. Tällöin avoimella paperilla liikkeellä olevat henkilöt ovat painonsa arvoisia kultaa. Mikä todennäköisyys on sille että WR saa tällaisen tarjouksen kysymys onkin mielenkiintoinen ja siihen voi verrata kysymystä millä todennäköisyydellä keväällä Keski-Suomen ehdokkaana ollut HS on ehdokas myös syksyllä?
Henkilökohtaisesti suosittelen näissä asioissa katsomaan suuria, pitkiä linjoja, ja odottamaan Mustaa Joutsenta. Tapahtumaa, josta ei tiennyt ettei tiedä sitä. Ne muuttavat kaiken, jolloin laivat, joissa ruori on sidottu, ajavat karille.
Mutta toisaalta ajateltuna, päätös oli helpotus. Keski-Suomen neuvottelija ja valtuuskunta on vapaa liittokokoukseen liittyvästä painolastista ja voinevat varsin vapaasti keskittyä olennaiseen. Itsehän alan suunnitella soittolistaa saunabileisiin ja miettiä mitä boolia tekisi tällä kertaa.
Virallisesti ilmoitellen ja yksityisesti spekuloiden,
//Mikko Oksanen
//Mahtavaa, blogimme saavuttaa kansallista mielenkiintoa jo Suomen eduskunnassa asti. Kiitos Google analytics.
torstai 3. syyskuuta 2009
Miksi työnverotus on tärkeää!
Verotus ja sen nousu on päivän sana. Puheenjohtajaehdokaskin ottaa sivustollaan kantaa siihen. Sinänsä asiaa, en kiellä. Suuntakin on oikea mutta minua hämmästyttää se, että syistä, joista tähän tilanteeseen joudutaan, ei keskustella. Pienen vihjeen antoi Hans-Werner Sinn kirjoituksessaan Talousanomissa. Kirjoituksen keskivaiheilla puhutaan aivovuodosta. Aihe on vaiettu kuoliaaksi Suomessa.
Mitä aivovuoto on?
Aivovuodossa kyse on koulutettujen ihmisten muutosta ulkomaille työn ja yritystoiminnan perässä. Suomessa ei tähän liittyen ole julkaistu kattavia tietoja mutta eräiden löytämieni artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti kaikki Suomesta muuttaneet työikäiset ovat korkeasti koulutettuja. Hyvän kuvan aiheesta antaa Evan raportti 'Aivovuodosta aivokiertoon' joka julkaistiin 2005 pahimman kuplan alla. Silloin pelättiin aiheellisesti työvoimapulaa mutta nyttemmin se pelko lienee valheellisesti haihtunut. Myös ETLA on tutkinut asiaa ja juttuja on myös ollut englanninkielisissä lehdissä.
Kuten edellisistä käy ilmi, Suomi on paremmassa asemassa kuin naapurit, ei tosin silti hyvässä. Se mitä tutkimuset eivät ota huomioon on, että Suomeen muuttaessa ulkomaalaisen tutkinto muuttuu vessapaperin veroiseksi työmarkkinoilla. Varsinkin jos tutkinto on vähänkin eksoottisemasta maasta. Siivoavat lääkärit ovat tuttu ilmiö.
Olennaisempaa oikeastaan on muuttajien tulotaso. Siihen vastaus on selvä. Työtön tai edes pizzerian pyörittäjä ei pysty kilpailemaan investointipankkiirien tai linus torwaldsien kanssa. Suomi siis menettää lisäarvontuotto kykyään koko ajan. Lisäksi tulee eläköityminen ja pienenevät ikäluokat.
Verotustaan voi säädellä
Tuloverojen alennuksia voidaan perustella muilla syillä, joista yksi tärkein on niiden rankaiseva elementti. Yrittäjät ja paremmin ansaitsevat voivat säädellä tulotasoaan herkemmin kuin matalapalkkaiset. Vaikka matalantulostason ihmisten mielestä on moraalitonta jättää ansaitsematta siksi että siitä hyötyy toiset enemmän kuin itse, se ei estä sen tapahtumista. Kuten Neuvostoliitossa havaittiin, ilman insentiiviä työn tuottavuus on heikkoa ja pelkkä järjestelmän optimointi keskussuunnitteluvirastosta ei kykene asiaa ratkaisemaan. Ihmisellä on siis oltava syy elää ja tienata. Kyynisesti ilmaisten olkoon se vaikka viini, laulu ja naiset, kunhan arvonlisäverot maksetaan ("Prostituutio pitää siis laillistaa?" Kuka löysi tästä sen viestin?).
Ratkaisu ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen
Veroja (edes arvonlisäveroa) nostamalla ei voi pelastaa Suomea. Lafferin käyrä on todellisuutta, vaikka sen olemassa oloa kiistetään urakalla. (Lafferin käyrän mukaan veroasteella on optimi, jonka jälkeen veroasteen nosto vähentää verotuloja.) Kiistäminen perustuu väitteseen että yhteiskunta ei olisi dynaaminen systeemi, jossa taloudelliset toimijat eivät reagoisi ympäristön viesteihin. Näin ei ole. Jos ympäristö tuomitsee voiton tekemisen (epäsuorasti verottamalla sitä esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1981 uskommatomalla 81% marginaaliverolla. Knoppi: Reagan laski sen 28% vuoteen 1988 mennessä.), se käytännössä tuomitsee sen näyttämisen julkisesti ja voitot piilotetaan. Miten se tehdään on erittäin kallista tietoa. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Mutta verotuksesta sinänsä voi olla montaa mieltä, Matti Viren esimerkiksi on yhtä mieltä. Olennaista on tunnustaa että yhteiskunta selviää yli 50 % veroasteesta ja korkeammastakin (Ruotsi ja Tanska), mutta se vaikuttaa erittäin negatiivisesti hyvinvointiin.
Mihin pitää keskittyä
Veroastetta olennaisempaa on keskittyä siihen, miten julkisen sektorin hallinto järjestetään ja mistä meidän tulee huolehtia yhteisillä varoillamme. Julkisen sektorin palveluksessa on nykyisin melkein 700 000 työntekijää, joihin ei ole luettu työttömiä (jotka siis virtuaalisesti ovat julkisen sektorin elättejä myös). Julkisen sektorin täytyy kyetä elättämään yhtäläinen määrä väestöä kuin nytkin mutta ei enää työntekijöinään vaan eläkeläisinä. Siten julkisen sektorin työntekijöiden määrä tulee dramaattisesti pienenemään ja niiden massat keskittyvät tietyille aloille. Sarkastisesti todeten, hyvää onnea valtiotieteen, sosiaalipolitiikan ja muiden yhteiskuntatieteiden opiskelijat. Onneksenne hampurilaisen pihvin kääntö on helppoa.
Ei tietenkään ole kansantaloudellisesti viisasta kouluttaa maistereita viittä vuotta, jotta heistä tulisi pihvin paistajia, joten on otettava kantaa siihen mikä ei ole talouspolitiikkaa. On kyettävä ottamaan kantaa siihen miten koulutuamme nuoremme ymmärtämään liiketoimintaa ja omaa merkitystään omien mahdollisuuksiensa käyttämiseksi. Miten saamme järjestelmämme tukemaan vaikka sairaanhoitajakoulutuksen uudistamista siten, että valmistuessaan opiskelija ymmärtää oman työnsä vaikutuksen järjestelmään ja miten järjestelmä vaikuttaa hänen arvonluonti tehtäväänsä ja sitä kautta palkkatasoonsa. Ennen kaikkea siis, opiskelijan tulee omata kyky vaikutta tulotasoonsa (ja lisäävästi kansantuotteeseen) ja välttää näennäisesti omaa tulotasoaan parantavaa (mutta tosiasiallisesti yhteiskunnan kokonaishyvinvointia laskevaa) lakkoilua ammattiyhdistyksen riveissä.
Tästä päästäänkin toisen puheenjohtaja ehdokkaan viimeisimpään blogaukseen. Suomessa ja miksei KNL:ssä tarvittaisiin nyt miinanraivaajia ja uusien asioiden ehdottajia. Voin kertoa Tompalle että miinanraivaajalla on lyhyt elämä, Suomessa varsinkin. Toivottavasti Kokoomusnuorissa uudistusmieliset ja radikaalit pääsevät eteenpäin. Veneen keikuttaminen on hyve. Tarvitaan strategisia pitkän aikavälin ratkaisuja, joita mm. verotuksen säätäminen muutamien prosenttiyksiköidenpuolikkaiden säätäminen ei ole. Niiden linjaamisen voi jättää vaikka hallituskumppanille.
Ja taas, yksityisesti ajatellen
Mikko Oksanen
ps. Mikä blogi on olennaisin Googlen mielestä ajatellen knl liittokokokousta 2009? Mahtavaa Google, sinussa asuu viisaus!
Mitä aivovuoto on?
Aivovuodossa kyse on koulutettujen ihmisten muutosta ulkomaille työn ja yritystoiminnan perässä. Suomessa ei tähän liittyen ole julkaistu kattavia tietoja mutta eräiden löytämieni artikkeleiden mukaan pääsääntöisesti kaikki Suomesta muuttaneet työikäiset ovat korkeasti koulutettuja. Hyvän kuvan aiheesta antaa Evan raportti 'Aivovuodosta aivokiertoon' joka julkaistiin 2005 pahimman kuplan alla. Silloin pelättiin aiheellisesti työvoimapulaa mutta nyttemmin se pelko lienee valheellisesti haihtunut. Myös ETLA on tutkinut asiaa ja juttuja on myös ollut englanninkielisissä lehdissä.
Kuten edellisistä käy ilmi, Suomi on paremmassa asemassa kuin naapurit, ei tosin silti hyvässä. Se mitä tutkimuset eivät ota huomioon on, että Suomeen muuttaessa ulkomaalaisen tutkinto muuttuu vessapaperin veroiseksi työmarkkinoilla. Varsinkin jos tutkinto on vähänkin eksoottisemasta maasta. Siivoavat lääkärit ovat tuttu ilmiö.
Olennaisempaa oikeastaan on muuttajien tulotaso. Siihen vastaus on selvä. Työtön tai edes pizzerian pyörittäjä ei pysty kilpailemaan investointipankkiirien tai linus torwaldsien kanssa. Suomi siis menettää lisäarvontuotto kykyään koko ajan. Lisäksi tulee eläköityminen ja pienenevät ikäluokat.
Verotustaan voi säädellä
Tuloverojen alennuksia voidaan perustella muilla syillä, joista yksi tärkein on niiden rankaiseva elementti. Yrittäjät ja paremmin ansaitsevat voivat säädellä tulotasoaan herkemmin kuin matalapalkkaiset. Vaikka matalantulostason ihmisten mielestä on moraalitonta jättää ansaitsematta siksi että siitä hyötyy toiset enemmän kuin itse, se ei estä sen tapahtumista. Kuten Neuvostoliitossa havaittiin, ilman insentiiviä työn tuottavuus on heikkoa ja pelkkä järjestelmän optimointi keskussuunnitteluvirastosta ei kykene asiaa ratkaisemaan. Ihmisellä on siis oltava syy elää ja tienata. Kyynisesti ilmaisten olkoon se vaikka viini, laulu ja naiset, kunhan arvonlisäverot maksetaan ("Prostituutio pitää siis laillistaa?" Kuka löysi tästä sen viestin?).
Ratkaisu ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen
Veroja (edes arvonlisäveroa) nostamalla ei voi pelastaa Suomea. Lafferin käyrä on todellisuutta, vaikka sen olemassa oloa kiistetään urakalla. (Lafferin käyrän mukaan veroasteella on optimi, jonka jälkeen veroasteen nosto vähentää verotuloja.) Kiistäminen perustuu väitteseen että yhteiskunta ei olisi dynaaminen systeemi, jossa taloudelliset toimijat eivät reagoisi ympäristön viesteihin. Näin ei ole. Jos ympäristö tuomitsee voiton tekemisen (epäsuorasti verottamalla sitä esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 1981 uskommatomalla 81% marginaaliverolla. Knoppi: Reagan laski sen 28% vuoteen 1988 mennessä.), se käytännössä tuomitsee sen näyttämisen julkisesti ja voitot piilotetaan. Miten se tehdään on erittäin kallista tietoa. Tätä kutsutaan verosuunnitteluksi. Mutta verotuksesta sinänsä voi olla montaa mieltä, Matti Viren esimerkiksi on yhtä mieltä. Olennaista on tunnustaa että yhteiskunta selviää yli 50 % veroasteesta ja korkeammastakin (Ruotsi ja Tanska), mutta se vaikuttaa erittäin negatiivisesti hyvinvointiin.
Mihin pitää keskittyä
Veroastetta olennaisempaa on keskittyä siihen, miten julkisen sektorin hallinto järjestetään ja mistä meidän tulee huolehtia yhteisillä varoillamme. Julkisen sektorin palveluksessa on nykyisin melkein 700 000 työntekijää, joihin ei ole luettu työttömiä (jotka siis virtuaalisesti ovat julkisen sektorin elättejä myös). Julkisen sektorin täytyy kyetä elättämään yhtäläinen määrä väestöä kuin nytkin mutta ei enää työntekijöinään vaan eläkeläisinä. Siten julkisen sektorin työntekijöiden määrä tulee dramaattisesti pienenemään ja niiden massat keskittyvät tietyille aloille. Sarkastisesti todeten, hyvää onnea valtiotieteen, sosiaalipolitiikan ja muiden yhteiskuntatieteiden opiskelijat. Onneksenne hampurilaisen pihvin kääntö on helppoa.
Ei tietenkään ole kansantaloudellisesti viisasta kouluttaa maistereita viittä vuotta, jotta heistä tulisi pihvin paistajia, joten on otettava kantaa siihen mikä ei ole talouspolitiikkaa. On kyettävä ottamaan kantaa siihen miten koulutuamme nuoremme ymmärtämään liiketoimintaa ja omaa merkitystään omien mahdollisuuksiensa käyttämiseksi. Miten saamme järjestelmämme tukemaan vaikka sairaanhoitajakoulutuksen uudistamista siten, että valmistuessaan opiskelija ymmärtää oman työnsä vaikutuksen järjestelmään ja miten järjestelmä vaikuttaa hänen arvonluonti tehtäväänsä ja sitä kautta palkkatasoonsa. Ennen kaikkea siis, opiskelijan tulee omata kyky vaikutta tulotasoonsa (ja lisäävästi kansantuotteeseen) ja välttää näennäisesti omaa tulotasoaan parantavaa (mutta tosiasiallisesti yhteiskunnan kokonaishyvinvointia laskevaa) lakkoilua ammattiyhdistyksen riveissä.
Tästä päästäänkin toisen puheenjohtaja ehdokkaan viimeisimpään blogaukseen. Suomessa ja miksei KNL:ssä tarvittaisiin nyt miinanraivaajia ja uusien asioiden ehdottajia. Voin kertoa Tompalle että miinanraivaajalla on lyhyt elämä, Suomessa varsinkin. Toivottavasti Kokoomusnuorissa uudistusmieliset ja radikaalit pääsevät eteenpäin. Veneen keikuttaminen on hyve. Tarvitaan strategisia pitkän aikavälin ratkaisuja, joita mm. verotuksen säätäminen muutamien prosenttiyksiköidenpuolikkaiden säätäminen ei ole. Niiden linjaamisen voi jättää vaikka hallituskumppanille.
Ja taas, yksityisesti ajatellen
Mikko Oksanen
ps. Mikä blogi on olennaisin Googlen mielestä ajatellen knl liittokokokousta 2009? Mahtavaa Google, sinussa asuu viisaus!
sunnuntai 30. elokuuta 2009
Kansan pankki on kansan tappio!
Paavo Arhinmäki ehdotti Vasemmistoliiton kesäpäivillä Kansan pankin perustamista. Tervehdin ilolla Paavon selkeästi ilmennyttä yksityisyritteliäisyyttä ja toivotan hänelle menestystä yksityisyritystoiminnassa. Muistutan samalla Paavoa, että yritystoiminnassaan omistaja määrittelee organisaation toiminnan tavoitteet ja antavat myös Paavolle täydellisen vapaat kädet määritellä omistamiensa organisaatioidensa tavoitteet voiton käsittelyn suhteen.
Toisaalta esitän, että valtio ottaa ennakkoon kantaa siitä mitkä pankit ovat tulevan nousukauden jälkeen saapuvassa taantumassa valtion takauksen piirissä ja määrittelee tälle takaukselle hinnan (korkeamman omavaraisuusasteen) rajoittamaan takauksen piirissä olevien yritysten riskinottoa. Systeemiriskiä omaavat organisaatiot, kuten pankit, pystyvät vahingoittamaan Suomen koko kansantaloutta ja usein tuottavat omistajilleen suuret voitot nousukaudella mutta yhteiskunnalle tappioita laskukaudella. Yhteiskunnan on pitkällä tähtäimellä otettava kantaa siihen missä määrin valtio takaa nämä elintärkeät toimijat ja mihin hintaan, jotta markkinat voivat kantaa heille kuuluvat vastuun. Tämä toimenpide parantaa vapaiden markkinoiden toiminta edellytyksiä sillä markkinat voivat hinnoitella takaamattomien toimijoiden markkina-arvoon suuremman riskipreemion.
Toisaalta olisi tärkeää että valtio tarkentaa lainsäädäntöään yhteiskuntaa ja valtiontaloutta suunnitelmallisesti ja tarkoituksellisesti vahingoittavien organisaatioita ja niiden toimintaa kohtaan. Arhinmäen suunnitelmaa elinkeinotoimintaan ryhtymisestä tarkoituksenaan tuottaa epävakautta rahamarkkinoille ja tappioita valtion maksettavaksi, tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti, on pidettävä ei-toivottavana, huolimatta siitä että tämä tapahtuisi laillisen toiminnan valheellisessa kuoressa.
Kokoomusnuoret viimeksi asiaan tutustumani mukaan kannattavat elinkeinovapautta myös vapautena nauttia oman yritystoimintansa hedelmistä, olivat ne voittoja tai tappioita, joten otan vapauden toivottaa omissa nimissäni ainakin yksityispankkiiri Arhinmäelle menestystä mahdollisesti valitsemallaan uudella uralla !
Yksityisesti ajatellen
//Mikko
Toisaalta esitän, että valtio ottaa ennakkoon kantaa siitä mitkä pankit ovat tulevan nousukauden jälkeen saapuvassa taantumassa valtion takauksen piirissä ja määrittelee tälle takaukselle hinnan (korkeamman omavaraisuusasteen) rajoittamaan takauksen piirissä olevien yritysten riskinottoa. Systeemiriskiä omaavat organisaatiot, kuten pankit, pystyvät vahingoittamaan Suomen koko kansantaloutta ja usein tuottavat omistajilleen suuret voitot nousukaudella mutta yhteiskunnalle tappioita laskukaudella. Yhteiskunnan on pitkällä tähtäimellä otettava kantaa siihen missä määrin valtio takaa nämä elintärkeät toimijat ja mihin hintaan, jotta markkinat voivat kantaa heille kuuluvat vastuun. Tämä toimenpide parantaa vapaiden markkinoiden toiminta edellytyksiä sillä markkinat voivat hinnoitella takaamattomien toimijoiden markkina-arvoon suuremman riskipreemion.
Toisaalta olisi tärkeää että valtio tarkentaa lainsäädäntöään yhteiskuntaa ja valtiontaloutta suunnitelmallisesti ja tarkoituksellisesti vahingoittavien organisaatioita ja niiden toimintaa kohtaan. Arhinmäen suunnitelmaa elinkeinotoimintaan ryhtymisestä tarkoituksenaan tuottaa epävakautta rahamarkkinoille ja tappioita valtion maksettavaksi, tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti, on pidettävä ei-toivottavana, huolimatta siitä että tämä tapahtuisi laillisen toiminnan valheellisessa kuoressa.
Kokoomusnuoret viimeksi asiaan tutustumani mukaan kannattavat elinkeinovapautta myös vapautena nauttia oman yritystoimintansa hedelmistä, olivat ne voittoja tai tappioita, joten otan vapauden toivottaa omissa nimissäni ainakin yksityispankkiiri Arhinmäelle menestystä mahdollisesti valitsemallaan uudella uralla !
Yksityisesti ajatellen
//Mikko
sunnuntai 16. elokuuta 2009
Mietteitä strategia seminaarista
Perjantaina 14.8. pidettiin Keski-Suomen Kokoomusnuorten strategiaseminaari. Komealta kalskahtavan nimen takaa löytyy yksinkertainen idea ryhtyä nostamaan koko ks nuorten toiminta tasolle jossa nuoret toimivat voimatekijänä koko maakunnan alueella. Kokoomuksen voittokulku maanlaajuisissa vaaleissa ei ole tuonut Keski-Suomen maakunnan tasolla uutta voimaa kuin muutamassa kunnassa. Näissä kunnissa kokoomuksen menestyksen takuuna on ollut vuosia sitten tapahtunut kokoomusnuorten toiminnan tason nousu. Tämä muutos on kyettävä hyötykäyttämään koko maakunnan laajuisesti.
Strategiaseminaarin osanotto oli runsas ja uskoisin että tekemämme työ auttaa piiriä keskittymään pitkällä aikavälillä toimintaan joka varmistaa pitkän aikavälin menestyksen. Piirin pitkäaikainen kehitys vaatii tavoitteita ja työtä, mikä sinänsä ei yllätä ketään. Toisaalta seminaarin tuloksena alleviivattiin tarve luoda piirille poliittinen ohjelma ja sitoa tavoitteet konkreettisiksi toimintaohjeeksi.
Piirin on kyettävä pitkällä aikavälillä antamaan jäsenilleen, valtuutetuilleen ja suurelle yleisölle haasteita ja poliittista sisältöä tavoitteista sekä konkreettisesta arvomaailmasta. Wille Rydmanin analyysiin yhtyen taloudellinen taantuma vaatii uutta poliittista sisältöä koko puolueen ilmeeseen. Keski-Suomessa taloudellinen taantuma on oikeasti alkanut jo vuosia sitten, joten ehkä koko puolueen ilmeen muutos tarjoaa uuden mahdollisuuden nostaa puolueen yleinen arvostus uudelle tasolle.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mitä nyt aloitettu strategiatyö tuo tullessaan jokapäiväiseen toimintaan.
Yksityisesti ajatellen,
Mikko Oksanen
Piirihallituksen jäsen
Strategiaseminaarin osanotto oli runsas ja uskoisin että tekemämme työ auttaa piiriä keskittymään pitkällä aikavälillä toimintaan joka varmistaa pitkän aikavälin menestyksen. Piirin pitkäaikainen kehitys vaatii tavoitteita ja työtä, mikä sinänsä ei yllätä ketään. Toisaalta seminaarin tuloksena alleviivattiin tarve luoda piirille poliittinen ohjelma ja sitoa tavoitteet konkreettisiksi toimintaohjeeksi.
Piirin on kyettävä pitkällä aikavälillä antamaan jäsenilleen, valtuutetuilleen ja suurelle yleisölle haasteita ja poliittista sisältöä tavoitteista sekä konkreettisesta arvomaailmasta. Wille Rydmanin analyysiin yhtyen taloudellinen taantuma vaatii uutta poliittista sisältöä koko puolueen ilmeeseen. Keski-Suomessa taloudellinen taantuma on oikeasti alkanut jo vuosia sitten, joten ehkä koko puolueen ilmeen muutos tarjoaa uuden mahdollisuuden nostaa puolueen yleinen arvostus uudelle tasolle.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan mitä nyt aloitettu strategiatyö tuo tullessaan jokapäiväiseen toimintaan.
Yksityisesti ajatellen,
Mikko Oksanen
Piirihallituksen jäsen
keskiviikko 12. elokuuta 2009
KNL puheenjohtaja kilpailu on sivuseikka
Näyttää siltä että puheenjohtaja kilpailu toimii pitkästä aikaa kuten sen toivoisin ainakin itse toimivan eli hyvässä hengessä ja sopuisassa kilvoittelussa. Käytännössä siis kokonaisuus toimii näytelmänä, jolla houkutellaan uusia jäseniä vaikuttamaan asioihin. Kilpailijat ovat kerrankin pätevät ja hyvät mutta politiikassa pitää olla "sopiva" ja se määritelläänkin syvissä vesissä.
Pj-kilpa on kuitenkin sivuseikka. Pj:stä ei kautensa jälkeen yleensä ole kuulunut mitään, syystä tai toisesta. Valtataistelu kulisseissa on paljon oleellisempaa ja mielenkiintoisempaa. Sen vuoksi onkin hyvä spekuloida sillä mitä muuta Liittokunta voisi tehdä.
Selaillessa liiton sääntöjä tuli mieleen että kun pohjoisella on paljon yhteistyötä ja sopuisia piirien puheenjohtajia ja hyviä ihmisiä (kunnon porvareita) ehdokkaina, pitäisikö tehdä myös suurempia fundamentaalisempia muutoksia esimerkiksi liiton sääntöihin.
Tällä hetkellähän edustus liittokokouksessa määräytyy jäsenten määrän kautta. Tapa on toki demokraattinen mutta jättää huomiotta maantieteellisen ulottuvuuden valtakunnassa. Nykyisen vahvan liittokunnan voisi kuvitella haluavan turvata oma asemansa myös tulevaisuudessa ja siksi liiton sääntöjä voisi tarkistaa maantieteellisen tasapuolisuuden nimissä.
Liiton säännöissä liittokokousedustajamäärä tulisi määritellä erityisen suhdeluvun kautta, joka määriteltäisiin piirin jäsenten ja potentiaalisten jäsenten suhteessa. Ajatuksena on että piirin jäsenten suhteellinen edustavuus piirin alueella asuvien nuorten lukumäärästä määrittelisi myös edustajien määrän liittokokouksessa. Edustavuus paranisi sillä jokaisen jäsenen vaikuttavuus suhteessa omalla alueellaan olisi tasapainotettu muihin alueisiin nähden.
Poliittisesti aihe lienee herkkä mutta se tarjoaa myös hyvän testin Liittokunnan jäsenille testata sen eteläisimpien jäsenten sitoutuneisuutta Liittokuntaan.
yksityisesti ajatellen,
Mikko Oksanen
KSKN piirihallituksen jäsen
Pj-kilpa on kuitenkin sivuseikka. Pj:stä ei kautensa jälkeen yleensä ole kuulunut mitään, syystä tai toisesta. Valtataistelu kulisseissa on paljon oleellisempaa ja mielenkiintoisempaa. Sen vuoksi onkin hyvä spekuloida sillä mitä muuta Liittokunta voisi tehdä.
Selaillessa liiton sääntöjä tuli mieleen että kun pohjoisella on paljon yhteistyötä ja sopuisia piirien puheenjohtajia ja hyviä ihmisiä (kunnon porvareita) ehdokkaina, pitäisikö tehdä myös suurempia fundamentaalisempia muutoksia esimerkiksi liiton sääntöihin.
Tällä hetkellähän edustus liittokokouksessa määräytyy jäsenten määrän kautta. Tapa on toki demokraattinen mutta jättää huomiotta maantieteellisen ulottuvuuden valtakunnassa. Nykyisen vahvan liittokunnan voisi kuvitella haluavan turvata oma asemansa myös tulevaisuudessa ja siksi liiton sääntöjä voisi tarkistaa maantieteellisen tasapuolisuuden nimissä.
Liiton säännöissä liittokokousedustajamäärä tulisi määritellä erityisen suhdeluvun kautta, joka määriteltäisiin piirin jäsenten ja potentiaalisten jäsenten suhteessa. Ajatuksena on että piirin jäsenten suhteellinen edustavuus piirin alueella asuvien nuorten lukumäärästä määrittelisi myös edustajien määrän liittokokouksessa. Edustavuus paranisi sillä jokaisen jäsenen vaikuttavuus suhteessa omalla alueellaan olisi tasapainotettu muihin alueisiin nähden.
Poliittisesti aihe lienee herkkä mutta se tarjoaa myös hyvän testin Liittokunnan jäsenille testata sen eteläisimpien jäsenten sitoutuneisuutta Liittokuntaan.
yksityisesti ajatellen,
Mikko Oksanen
KSKN piirihallituksen jäsen
keskiviikko 1. heinäkuuta 2009
SG mietteitä
Keski-Suomessa pidettiin vuosittaiset legendaariset Summergeimssit. Täytyy vanhempana osallistujana myöntää että tokihan oli meno juurikin niin hillityn porvarillista kuin olettaa saattaa. Kauluspaidat kiristivät ja alkoholiton shampanja teki kauppansa. Saatiin valittua Miss ja Mister KNL ja sehän olikin vuoden tapaus, seksikkyyttä ei puuttunut kummastakaan! Todella hämmästyttävää se asian määrä mitä kahdessa päivässä ehdittiin puhua.
Pitkällä aikavälillä, kannasta viis, koko järjestölle olisi tärkeää, että ihmisiä, jotka saavat aikaan ja tuovat kannatusta koko puolueelle, kannustettaisiin eteenpäin rehellisesti koko järjestössä. Ymmärrän toki että sosialidemokratisella edunvalvonta politiikalla voi käydä lehmäkauppaa kepun kanssa mutta että sillä kokoomuksessa pääsisi pitkälle vaikka sillä tänään voitaisiin saavuttaa mahtavia voittoja. Tyyli on tärkeää, Kantit ja Popperit pitäisi tuntea.
Aamunlehtiä lukiessaan ryhtyi taas pelottamaan. Näinä aikoina, jolloin vapaamielisimmiltäkin se tahtoo unohtua, vapauden tärkeys korostuu. Ei voida erottaa eritasoisia vapauksia toisistaan ja niitä ei voida valikoivasti rajoittaa. Ei ole olemassa kolmasia teitä, eikä ole olemassa byrokraattia, joka voisi arvioida toisen tarpeita. Tulee mieleen Speden 60-luvulla tehty parodia yritysavustusvirasto. Nuoremmille tiedoksi että nykyisin mikään muu ei ole muuttunut kuin se että näitä virastoja on enemmän ja niihin tarvitaan usein ”sopiva” konsultti mukaan muotoilemaan hakemukset. Tällaiset virastot voisi lopettaa tarpeettomina. Tämä pätee niin yritys- kuin kansanavustusvirastojen kanssa, suuri isännätön ja vastuuton organisaatio polkee alleen yksilön myös demokratiassa.
Hyvää kesää kaikille,
Mikko Oksanen
etunimi@sukunimi.fi
Vain Kskn hallituksen jäsen
maanantai 23. maaliskuuta 2009
Puheenjohtajan mietteitä Kokoomuksen puheenjohtajapäiviltä
Kävin 14.3. lauantaina Hämeenlinnassa, jonne kokoontui reippaat 500 kokoomuspuheenjohtajaa. Päivä oli suorastaan fantastinen, kuten puheenjohtajamme Jyrki Katainenkin puheessaan useaan otteeseen muisti mainita. Merkillepantavaa Jyrkin puheessa oli usko tulevaisuuteen. Nykyinen taloustilanne on kehittynyt finanssikriisistä talouskriisin kautta julkisen talouden kriisiin. Kunnille ja kaupungeille tilanteen tekee erityisen haastavaksi se, että vaikutukset tuntuvat heti, mutta ne jatkuvat hieman pidempään.
Esimerkkinä voisin mainita yritysten tilanteen. Kun markkinat hiljenevät, ei myöskään yrityksissä tapahdu juuri mitään. Tämä johtaa siihen että ihmisiä jää ilman töitä, joko irtisanottuna tai lomautettuna. Tämä johtaa siihen että kuntien ja myös valtion verotulot pienenevät, koska pienempi määrä ihmisiä tekee töitä. Lyhytnäköinen ratkaisu tähän olisi kiristää kyselemättä verotusta ja jäädä odottamaan, että rahat riittävät julkisten palveluiden pyörittämiseen. Fiksumpi veto on kuitenkin tukea Suomen rahoitusmarkkinoita, joka omalla tavallaan helpottaa teollisuuden toimintaa ja investointeja. Samalla tulee vauhdittaa kotimarkkinoita siten, että työn tekeminen on kannattavampaa. Ostovoima lisääntyy ja myös työn ostaminen tai teettäminen on edullisempaa. Eli käytännössä verohelpotuksilla ja kotitalousvähennyksillä.
Esimerkkinä voisin mainita yritysten tilanteen. Kun markkinat hiljenevät, ei myöskään yrityksissä tapahdu juuri mitään. Tämä johtaa siihen että ihmisiä jää ilman töitä, joko irtisanottuna tai lomautettuna. Tämä johtaa siihen että kuntien ja myös valtion verotulot pienenevät, koska pienempi määrä ihmisiä tekee töitä. Lyhytnäköinen ratkaisu tähän olisi kiristää kyselemättä verotusta ja jäädä odottamaan, että rahat riittävät julkisten palveluiden pyörittämiseen. Fiksumpi veto on kuitenkin tukea Suomen rahoitusmarkkinoita, joka omalla tavallaan helpottaa teollisuuden toimintaa ja investointeja. Samalla tulee vauhdittaa kotimarkkinoita siten, että työn tekeminen on kannattavampaa. Ostovoima lisääntyy ja myös työn ostaminen tai teettäminen on edullisempaa. Eli käytännössä verohelpotuksilla ja kotitalousvähennyksillä.
Hannu Murisoja, Keski-Suomen Kokoomusnuorten puheenjohtaja
maanantai 23. helmikuuta 2009
Keski-Suomen Kokoomusnuoret vaativat nuorisotyöttömyyden vähentämistä
Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 18.2.2009 kiinnitettiin ansiokkaasti huomiota nuorisotyöttömyyteen ja siihen, ettei nuorisotyöttömyys kysymyksenä saa hukkua muiden ongelmien joukkoon. Vaatimukseen sopii yhtyä ja toivoa, että asiaan todella paneudutaan esimerkiksi valtion nuorisoasiain neuvottelukunnassa siinä määrin, että ongelmaan saadaan oikeasti jonain päivänä ratkaisuja.
Neuvottelukunnan linjaukset ohjauspalveluiden saatavuuden säilyttämisestä samalla tasolla, sekä matalan kynnyksen ohjauspaikkojen lisääminen nuorisotoimeen ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Tarvitaan todellisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti nuorten asemaan työmarkkinoilla ja parantavat nuoren työntekijän asemaa työnantajan kannalta. Esimerkiksi nuoren työntekijän kustannuksia työnantajalleen tulee alentaa. Lisäksi tuen pitääolla mahdollisimman yksinkertaista laskuperusteiltaan ja sen on aiheutettava mahdollisimman vähän rahoituskustannuksia.
Toimenpiteitä, jotka täyttävät nämä vaatimukset, ovat muun muassa seuraavat: sosiaaliturvamaksujen korvaus työnantajalle, työnantajalle maksettu kiinteä korvaus tai prosenttiosuus palkasta nuoren työntekijän työllistämisestä ja työnantajalle maksettu eläkevakuutusmaksujen korvaus. Kaikki näistä voidaan toteuttaa siten, että korvaus voidaan maksattaa esimerkiksi kunnan toimesta heti, kun nuoren työntekijän palkka on maksettu ja silloin kun sivukulut erääntyvät maksettavaksi.
Nuorten työntekijöiden kustannusten aleneminen työnantajalle korvaa nuorten kokemattomuutta heidän työuransa alkuvaiheessa. Näistä tukitoimista on kuitenkin luovuttava, kun nuoren voi katsoa hankkineen riittävästi kokemusta ammatistaan. Ammatista riippuen tuettava aika voisi olla 6-8 kuukautta.
Keski-Suomen Kokoomusnuoret vaativat todellisia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Yllä oleva ehdotus on yksi mahdollisuus.
Neuvottelukunnan linjaukset ohjauspalveluiden saatavuuden säilyttämisestä samalla tasolla, sekä matalan kynnyksen ohjauspaikkojen lisääminen nuorisotoimeen ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Tarvitaan todellisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat positiivisesti nuorten asemaan työmarkkinoilla ja parantavat nuoren työntekijän asemaa työnantajan kannalta. Esimerkiksi nuoren työntekijän kustannuksia työnantajalleen tulee alentaa. Lisäksi tuen pitääolla mahdollisimman yksinkertaista laskuperusteiltaan ja sen on aiheutettava mahdollisimman vähän rahoituskustannuksia.
Toimenpiteitä, jotka täyttävät nämä vaatimukset, ovat muun muassa seuraavat: sosiaaliturvamaksujen korvaus työnantajalle, työnantajalle maksettu kiinteä korvaus tai prosenttiosuus palkasta nuoren työntekijän työllistämisestä ja työnantajalle maksettu eläkevakuutusmaksujen korvaus. Kaikki näistä voidaan toteuttaa siten, että korvaus voidaan maksattaa esimerkiksi kunnan toimesta heti, kun nuoren työntekijän palkka on maksettu ja silloin kun sivukulut erääntyvät maksettavaksi.
Nuorten työntekijöiden kustannusten aleneminen työnantajalle korvaa nuorten kokemattomuutta heidän työuransa alkuvaiheessa. Näistä tukitoimista on kuitenkin luovuttava, kun nuoren voi katsoa hankkineen riittävästi kokemusta ammatistaan. Ammatista riippuen tuettava aika voisi olla 6-8 kuukautta.
Keski-Suomen Kokoomusnuoret vaativat todellisia toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Yllä oleva ehdotus on yksi mahdollisuus.
keskiviikko 4. helmikuuta 2009
Kommentoin vain valiokuntatyöskentelyäni, osa 7
Joulutauon jälkeen valiokuntatyöskentelyä koskevien kommenttien vakuuttava sarja sai taas jatkoa: Uutinen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
